LUOKITUKSET
Parhaat kitarasoolot Classic Rock -lehden mukaan
Classic Rock-lehden, vuonna 2018 tehdyssä kyselyssä selvitettiin kaikkien aikojen parhaat kitarasoolot lukijoiden mielestä.
Classic Rock on brittiläinen aikakauslehti, joka on nimensä mukaisesti omistettu rock musiikille. Futuren julkaisema, tämä lehti vastaa myös sisarjulkaisuistaan Metal Hammer ja Prog.
Vaikka lehti keskittyy pääasiassa tärkeimpiin bändeihin 1960-luvulta 1990-luvun alkuun, se sisältää myös artikkeleita ja arvosteluja nykytaiteilijoista ja uusista yhtyeistä, joita se pitää huomionarvoisena.
Tässä ovat parhaat kitarasoolot Classic Rock-lehden lukijoiden mielestä.
Parhaat kitarasoolot Classic Rock -lehden mukaan
Classic Rock-lehden, vuonna 2018 tehdyssä kyselyssä selvitettiin kaikkien aikojen parhaat kitarasoolot lukijoiden mielestä. Classic Rock on brittiläinen aikakauslehti, joka on nimensä mukaisesti omistettu rock musiikille. Futuren julkaisema, tämä lehti vastaa myös sisarjulkaisuistaan Metal Hammer ja Prog. Vaikka lehti keskittyy pääasiassa tärkeimpiin bändeihin 1960-luvulta 1990-luvun alkuun, se sisältää myös artikkeleita ja arvosteluja nykytaiteilijoista ja uusista yhtyeistä, joita se pitää huomionarvoisena. Tässä ovat parhaat kitarasoolot Classic Rock-lehden lukijoiden mielestä.
10. Tony Iommi/Black Sabbath – Paranoid
Classic Rock-lehden laatimassa rankingissa Paranoidin soolo sijoittui kymmenenneksi. Kappaleen sanoituksissa käsitellään sosiopatiaa ja henkistä poikkeavuutta: tämä kappale vaikutti osaltaan Black Sabbathin synkkään ja uhkaavaan imagoon.
9. Prince/Prince And The Revolution – Purple Rain
Kappale oli alun perin kirjoitettu country singleksi, jonka Prince luovutti Stevie Nicksille sanoitettavaksi: laulaja kuitenkin kieltäytyi. Prince selitti myöhemmin, että kappaleen sanat viittasivat maailmanloppuun.
8. Slash/Guns N' Roses – Sweet Child Of Mine
Sweet Child Of Mine oli ainoa Guns N' Roses -laulu, joka nousi Billboard Hot 100-listan kärkeen. Väitettiin, että Slash oli soittanut kappaleen riffit vitsinä äänityssession aikana: Axl Rose oli kuitenkin haltioissaan, joten hän alkoi laulaa säveltämäänsä laulua tuossa soolossa.
7. Brian May/Queen – Killer Queen
Freddie Mercury kertoi kirjoittaneensa sanat aiemmin kuin musiikin, toisin kuin hän yleensä teki: tämä oli ensimmäinen kappale, jonka hän teki yhteistyössä Brian Mayn kanssa sen jälkeen, kun hän oli toipunut hepatiitista.
Carl Lender, Wikimedia Commons
6. Eddie Van Halen/Van Halen – Eruption
Eruption on yksinomaan instrumentaalinen kappale, joka sisältyy Van Halenin debyyttialbumilla. Levyllä kappale toimii introna kappaleelle You Really Got Me, ja näitä kahta kappaletta soitetaan usein yhdessä radioasemilla.
5. Jimi Hendrix – All Along The Watchtower
Kappaleen on alun perin kirjoittanut ja esittänyt Bob Dylan. Tunnetuin versio on kuitenkin Jimi Hendrixin, niin kuuluisa, että Rolling Stone -lehti sisällytti kappaleen kannen 48. sijalle kaikkien aikojen 500 parhaan kappaleen listalleen.
4. Allen Collins/Lynyrd Skynyrd – Free Bird
Live-esityksissä kappaleelle on ominaista kolmen kitaran erottamaton soundi ja sen yli 14 minuutin kesto. Kappale on jaettu kahteen osaan. Ensimmäinen, noin 5 minuuttia kestävä osa on hidas, laulettu ja (alun perin) pianon säestämä, toinen, noin 4 minuuttia kestävä osa on pitkä kitaraproduktio.
3. Don Felder, Joe Walsh/Eagles – Hotel California
Don Felder vihjasi, että kappaleen inspiraationa oli jokin tietty aihe hänen yksityiselämästään. Kuka tuo henkilö oli, ei ole paljastunut, mutta Felder paljasti itse haastattelussa, että laulun innoittaja oli italialainen tyttö, jolle oli ominaista salaperäinen ja jännittävä puoli, aivan kuten Hotel California.
2. David Gilmour/Pink Floyd – Comfortably Numb
Vaikka suurin osa The Wall -albumin kappaleista on Roger Watersin säveltämiä, Comfortably Numb -kappaleen musiikin on säveltänyt kokonaan David Gilmour, joka oli alun perin suunnitellut sisällyttävänsä kappaleen ensimmäiselle sooloalbumilleen, mutta päätti myöhemmin ottaa demon mukaan The Wall-albumin äänityksiin.
1. Jimmy Page/Led Zeppelin – Stairway To Heaven
Kappaletta on kritisoitu siitä, että sen väitetään sisältävän alitajuisia viestejä. Joidenkin tulkintojen mukaan kappaleen yksi säkeistö takaperin soitettuna sisältäisi virren paholaiselle. Todellisuudessa ei ole mitään todisteita tämän teorian tueksi: kyseessä on luultavasti yksi monista tapauksista, joissa kyseessä on kuuloharha. Varmasti Robert Plant on saanut inspiraationsa joistakin romaaneista sanoituksia kirjoittaessaan.